EU:n uusi pakkotyöasetus: Mitä yritysten on tiedettävä?

19. marraskuuta 2024 hyväksytty EU:n pakkotyöasetus merkitsee suurta askelta kohti vastuullisempia toimitusketjuja ja reilumpaa kilpailua. Tämä asetus kieltää pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilla, mikä vaikuttaa laajasti yritysten toimintaan ja vastuullisuusstrategioihin. Vaikka sääntely asettaa yrityksille uusia velvoitteita, se tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia kilpailuedun vahvistamiseen vastuullisuuden avulla.

Asetusta aletaan soveltamaan 14.12.2027 alkaen.

Pakkotyöasetus pähkinänkuoressa

Asetuksen tarkoituksena on estää pakkotyön käyttö toimitusketjuissa ja varmistaa, että tuotteet, joita EU:ssa myydään, valmistetaan ihmisoikeuksia kunnioittaen. Pakkotyöllä valmistetulla tuotteella tarkoitetaan tuotetta, jossa pakkotyötä on käytetty kokonaan tai osittain missä tahansa valmistusvaiheessa.

Asetus antaa jäsenvaltioiden viranomaisille valtuudet ottaa tuote suoraan haltuun, takavarikoida se tai määrätä se vedettäväksi pois markkinoilta, jos tuote on tehty kokonaan tai osittain pakkotyöllä. Tällä tulee olemaan suuri vaikutus kaikkiin yrityksiin, sillä kielto soveltuu kaikkiin tuotteisiin, joissa on käytetty pakkotyötä missä tahansa tuotanto- tai valmistusvaiheessa. Kielto soveltuu myös mm. komponentteihin.

Tämä sääntely koskee kaikkia yrityksiä riippumatta niiden koosta tai toimialasta. Asetuksessa ei siten ole määritelty minkäänlaisia raja-arvoja, kuten esimerkiksi kestävyysraportointia koskevassa direktiivissä tai yritysvastuudirektiivissä.

Mitä pakkotyöasetus tarkoittaa yrityksille?

Asetus asettaa seuraavat keskeiset vaatimukset yrityksille:

• Pakkotyöllä tehtyjä tuotteita koskeva kielto: Yritys ei saa saattaa unionin markkinoille tai asettaa saataville unionin markkinoille eikä viedä tuotteita, jotka on valmistettu pakkotyöllä kokonaan tai osittain missä tahansa valmistusvaiheessa.
• Toimitusketjun läpinäkyvyys: Yritysten on tunnistettava pakkotyöriskit koko toimitusketjussaan. Tämä ulottuu raaka-aineiden alkuperään asti ja mahdollisiin pakkotyöhön liittyviin ongelmiin on puututtava nopeasti.
• Huolellinen toiminta: Asetus itsessään asettaa kiellon, ei uutta huolellisuusvelvoitetta. Asetus kuitenkin edellyttää huolellista toimintaa ja velvoittaa yrityksiä arvioimaan riskejä ja kehittämään prosesseja niiden poistamiseksi.
• Riskialueiden ja tuotteiden seuranta: EU luo tietokannan korkean riskin alueista ja tuotteista, mikä auttaa yrityksiä tunnistamaan heikoimmat lenkit toimitusketjuissaan.

Miten yritykset voivat valmistautua?

Vaikka asetuksen toimeenpanoon on varattu kolmen vuoden siirtymäaika, on ennakoiva toiminta nyt tärkeämpää kuin koskaan. Alla muutama avainaskel:

1. Kartoitus ja analyysi: Yritysten tulisi käynnistää kattava toimitusketjuanalyysi mahdollisten pakkotyöriskien tunnistamiseksi.
2. Prosessien kehittäminen: Asetuksen mukainen huolellisuusvelvoite edellyttää, että yritykset ottavat käyttöön selkeät toimintamallit riskien hallintaan ja raportointiin. Tämä edellyttää uusien politiikkojen ja sopimuslausekkeiden luomista.
3. Koulutus ja yhteistyö: Henkilöstön kouluttaminen ja toimittajien sitouttaminen vastuullisuustavoitteisiin ovat olennaisia toimenpiteitä. Tämä tukee myös yritysvastuudirektiivistä tulevia velvoitteita.
4. Korjaavat toimenpiteet: Korjaaviin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä jo nyt. Tämä voi edellyttää auditointeja, kolmannen osapuolen tarkastuksia ja muita seurantamekanismeja. Jos pakkotyöriskejä havaitaan, epäeettiset tuotteet on poistettava toimitusketjusta.

Kun asetusta on alettu soveltamaan, yrityksen pitää pystyä vastaamaan viranomaisten selvityksiin. Valvova viranomainen saa tehdä tutkimuksia myös vinkkien perusteella. Asetuksen mukaan, jos kyseessä on epäilys pakkotyöstä, yrityksellä on 30 työpäivää aikaa vastata viranomaiselle siitä, miten se on pyrkinyt ehkäisemään ja pysäyttämään pakkotyötä. Jos tämän jälkeen on perusteltu huoli pakkotyöstä, viranomaisella on oikeus tehdä paikan päällä tarkastuksia.

Asetus säätää sekä tuotteiden mahdollisesta poisvedosta että seuraamuksista yrityksille. Suomi tulee erikseen säätämään seuraamuksista päätösten noudattamatta jättämisestä.

Uusi asetus avaa myös mahdollisuuksia

Vaikka pakkotyöasetus voi tuntua aluksi haastavalta, se luo mahdollisuuden erottautua markkinoilla vastuullisena toimijana. Kuluttajat ja sijoittajat arvostavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä, joten yritykset, jotka investoivat vastuullisuuteen, voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun.

Lexia Asianajotoimisto tarjoaa tukea mm. seuraavissa kysymyksissä:

• Toimitusketjujen riskien arviointi ja hallinta
• Toimintamallien ja poliitikkojen laadinta
• Due diligence -prosessien kehittäminen
• Compliance-koulutukset ja raportointistrategiat

Miksi toimia nyt?

Pakkotyöasetus on osa laajempaa kestävyyssääntelyä, johon kuuluu myös yritysvastuudirektiivi (CSDDD) ja kestävyysraportointidirektiivi (CSRD). Näiden säädösten yhteensovittaminen vaatii kokonaisvaltaista strategiaa, jossa juridinen neuvonanto on keskeisessä roolissa.

Ota yhteyttä Lexiaan – autamme yritystäsi vastaamaan uusiin vastuullisuusvaatimuksiin tehokkaasti ja strategisesti.

Artikkelin kirjoittaja: Monica Savander-Elivuo, Partner, [email protected]