Hallituksen muut lainsäädäntöhankkeet ja niiden eteneminen

Nykyinen hallitus kaavailee muutoksia työsuhteisiin ja työsuhdeturvaan

Hallitusohjelmassa ehdotetaan, että jatkossa työsopimuksen irtisanomiseen riittäisi työnantajan puolelta asiallinen syy, kun nykyään irtisanomiselle vaaditaan asiallinen ja painava syy. Lisäksi muutoksia on suunniteltu henkilöstövähennyksiin liittyen. Nykyään yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, joissa on vähintään 20 työntekijää, mutta hallitus haluaa nostaa soveltamisrajan EU-säännösten sallimaan 50 työntekijään. Myös muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoa sekä lomautusilmoitusaikoja suunnitellaan lyhennettäväksi puolella. Lisäksi alle 50 henkilöä työllistävien yrityksien osalta kaavaillaan takaisinottovelvollisuuden poistamista työllisyyteen kannustavana toimena. On kuitenkin huomioitava, että edellä mainituista muutosehdotuksista ei vielä ole hallituksen esitystä.

Hallituksen kaavailemat muutokset sisältävät myös määräaikaisten työsopimusten laatimisen vuodeksi ilman erityistä perustetta sekä ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuden. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuteen liittyen hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan, mutta aikataulu on pitkä (14.5.2024-31.12.2024). Lisäksi vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyen työryhmä valmistelee mietintöä hallituksen esitykseksi, ja tavoitteena on, että lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen 1.12.2024.

Aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorottelukorvauksen maksaminen myös loppuu. Tasavallan presidentti on vahvistanut näitä koskevat lait 30.5.2024. Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain kumoamisesta on tullut jo voimaan 1.6.2024, joten sen jälkeen aloitettuihin opintoihin ei voi enää saada aikuiskoulutustukea. Vuorotteluvapaalain kumoamista koskeva laki tulee voimaan 1.8.2024, joten työntekijä voi vielä 31.7.2024 asti jäädä vuorotteluvapaalle, mutta elokuusta alkaen ei enää.

Työrauhalainsäädäntöä on uudistettu

Uudistus on tullut voimaan jo 18.5.2024. Muutokset koskevat muun muassa poliittisia työnseisauksia, työtaistelutoimia ja hyvityssakkoja. Jatkossa työntekijälle voi langeta maksuun 200 euron hyvitys, jos hän jatkaa tuomioistuimen lainvastaiseksi toteamaa työnseisausta, vaikka työnantaja on kirjallisesti ilmoittanut tästä työntekijälle. Tämä hyvitys voidaan myös kuitata työntekijän palkasta, mutta vain siinä tapauksessa, että kuittauksen yleiset edellytykset täyttyvät. Tämän lisäksi kuittauksen tekemiseksi työntekijältä pitää olla tähän suostumus tai tuomioistuimen on tullut antaa sellainen lainvoimaisen tuomio, jolla hyvitys on tuomittu maksettavaksi. Lisäksi työehtosopimukseen osalliselle tai muutoin sidotulle yhdistykselle ja työnantajalle määrättävät hyvityssakot nousevat siten, että niiden määrä on vähintään 10.000 euroa ja enintään 150.000 euroa.

Artikkelin laativat Counsel, asianajaja Jari Määttä sekä Associate Juuli Hanhinen.

Tiimin muut asiantuntijat:

• Monica Savander-Elivuo / Partner
• Johanna Havula / Counsel