Hankintalain kokonaisuudistus etenee – mikä muuttuu?
18.06.2015
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2013 asettama hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmä julkaisi 13.5.2015 kattavan mietintönsä hankintalain kokonaisuudesta. Hallituksen esityksen muotoon laaditussa mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, joka korvaisi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä.
Valmisteluryhmän mietintö nojaa vahvasti Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. hankintadirektiivien 2014/23–25/EU kansalliseen täytäntöönpanoon, mikä edellytetään suoritettavaksi viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Mietintö ja siihen sisältyvä esitys sisältävät tässä suhteessa useita merkittäviä muutosehdotuksia.
PK-yritysten asemaan parannuksia
Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta merkittävä uudistuksen painopiste liittyy hankintamenettelyjen selvitystoimenpiteiden yksinkertaistamiseen. Lakiuudistuksen myötä hankintayksikön mahdollisuuksia edellyttää toimitettavaksi laajoja selvityksiä tullaan rajaamaan, minkä lisäksi vähimmäisliikevaihtorajan asettamista tullaan kontrolloimaan – jatkossa liikevaihtovaatimus voisi olla korkeintaan kaksinkertainen hankinnan arvoon verrattuna. Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirjaa on ehdotettu jatkossa riittäväksi osoitukseksi soveltuvuutta koskevien vaatimusten täyttymisestä ja poissulkemisperusteiden soveltumattomuudesta. Esitys tulee kannustamaan hankintayksiköitä myös jakamaan julkisia hankintasopimuksia osiin niin, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi tarjoajina ja ehdokkaina entistä paremmat mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin.
Lisää painoarvoa laadulle
Tarjousten vertailun osalta valmisteluryhmä on painottanut kokonaistaloudellisen edullisuuden merkitystä valintaperusteena. Jatkossa kokonaistaloudellinen edullisuus kiinnittyy halvimpaan hintaan taikka kustannuksiltaan edullisimpaan tai hinta-laatusuhteeltaan parhaimpaan ratkaisuun. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa voitaisiin käyttää vertailuperusteita, joita asetettaessa voitaisiin huomioida myös hankinnan kohteeseen liittyviä yhteiskunnallisia ominaisuuksia sekä ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Tarjouksia olisi jatkossa myös mahdollista täsmentää ja täydentää heikentämättä muiden ehdokkaiden tai tarjoajien asemaa tarjouskilpailussa.
Kynnysarvot lähemmäksi EU-direktiiviä
Esitykseen sisältyvän ehdotuksen mukaisesti kansallisia kynnysarvoja nostetaan maltillisesti lähemmäksi EU-direktiivitasoja. Tämän seurauksena tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo asettuu 60.000 euroon, siinä missä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä eräiden muiden palvelujen kynnysarvo nostetaan 300.000 euroon. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo pysyy voimassa olevan lain mukaisella tavalla 150.000 eurossa ja koulutuspalveluhankintojen 100.000 eurossa.
Lisää menettelyvaihtoehtoja
Hankintamenettelyjen säännösten yksinkertaistaminen suunnitellaan toteutettavaksi ensi sijassa neuvotteluja sisältävien menettelyjen käyttöedellytyksien laajentamisena. Menettelyvaihtoehtoihin ehdotetaan edelleen liitettäväksi kaksi uutta menettelytyyppiä eli ns. innovaatiokumppanuus ja sähköisten luettelojen kautta tapahtuva hankinta puitejärjestelyissä ja dynaamisissa hankintajärjestelmissä. Varsinkin ensiksi mainittu menettely on merkittävä uudistus sen mahdollistaessa markkinoilla toimivien yritysten tuote- ja palveluinnovoinnin tilanteissa, joissa hankintayksikkö ei osaa vielä konkreettisesti edes määritellä hankintaansa.
Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat sekä pakolliset poissulkemisperusteet laajemmin esille
Esitykseen sisältyvässä ehdotuksessa pyritään edelleen vahvistamaan ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Esityksessä selvennetään, miten hankintayksiköt voivat jatkossa edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä sekä kaikkien käyttäjien tarpeiden huomioimista. Tässä yhteydessä lain pakollisiin poissulkemisperusteisiin ollaan lisäämässä työrikoksia. Lisäksi työ-, ympäristö- ja sosiaalioikeuden laiminlyöntejä voitaisiin huomioida myös alihankkijoita koskevissa toimenpiteissä sekä hankintasopimuksen toteuttamista koskevissa ehdoissa.
Valitus luvanvaraiseksi
Oikeussuojajärjestelmän kannalta keskeisin muutosehdotus on valitusluvan lanseeraaminen muutoksenhaussa markkinaoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi odotusajan pituutta ollaan lyhentämässä viikolla 21 päivästä 14 päivään.
Lopuksi
Hankintalain kokonaisuudistuksella on oikeansuuntainen tavoite mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten sekä paikallisten toimijoiden paremmat mahdollisuudet osallistua hankintoihin. Sääntelyjärjestelmä huomioi aiempaa paremmin pienten tarjoajien toimintaympäristön vähentäen samalla markkinoiden liiallista keskittymistä, mitä voidaan pitää myös kilpailun kannalta hyvänä. Myös laadun korostaminen on myönteinen asia muun muassa isoja projekteja koskevaa suunnittelutyötä ajatellen. Menettelyjen yksinkertaistaminen toivottavasti vähentää nykyisellään liian usein esiintyviä hankintojen turhia kustannuksia sekä joustavoittaa tarjouksiin osallistumista. Tätä tukee ehdotettu ensi vaiheen pakollisen selvitys- ja selvittämistarpeen alan kaventaminen. Mahdollista on, että muutoksilla on myös myönteinen vaikutus nykyisellään turhan pitkiin markkina- ja korkeimman hallinto-oikeuden hankinta-asioiden käsittelyaikoihin. Tätäkin voidaan eittämättä pitää toivottavana lopputuloksena. Kynnysarvojen noston myötä hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle tulisi jäämään hankintoja vuosittain arviolta noin 90 miljoonan euron arvosta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt nyt annetusta mietinnöstä lausunnot laajalta toimijapiiriltä heinäkuun alkuun mennessä. Tämänhetkisen arvion mukaisesti lausuntojen pohjalta mahdollisesti muokattu hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella ja hyväksytään eduskunnassa viimeistään ensi vuoden alussa. Varsinaisten lakien on tarkoitus tulla voimaan niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen viimeistään direktiivien voimaansaattamismääräaikaan 18.4.2016 mennessä. Lexia Asianajotoimisto Oy seuraa aktiivisesti kokonaisuudistuksen kehitystä.
Annamme mielellämme lisätietoja: Mika Oinonen
