Arvonluonnin tulevaisuus -blogi: Istuuko asianajajasi käsiensä päällä?

24.01.2019

Mitä merkittävämpi sopimus, sitä suurempi riski - Lexia

Suurin osa asianajotoimistoista on jumiutunut vanhaan liiketoimintamalliin.

Toimistojen yritysjuristit odottavat asiakkaan toimeksiantoa, joka tulee vasta kun jotain tapahtuu. Juristi ei pyri kehittämään asiakkaan liiketoimintaa tai ennaltaehkäisemään ongelmia, vaan hoitaa tilatun toimeksiannon pykälät edellä ja palaa odottamaan seuraavaa puhelua. Asianajotoimisto saa palkkionsa käytetyn ajan perusteella.

Juristi on kuin lääkäri, joka ei koskaan valista mahdollisuuksista ehkäistä sairauksia, vaan reagoi vasta potilaan voidessa huonosti. Pahimmillaan asiakkaalle jää käteen pätevä juridinen pohdinta, jonka käyttötarkoitus on hänelle kuitenkin epäselvä.

Taustalla on tietoista varovaisuutta ja selustan varmistamista. Miksi rukata hyvin pyörivää laskutuskonetta, joka jauhaa vuodesta toiseen mannaa asianajotoimiston partnereille?

Konepajakin palvelee paremmin

Liiketoimintamallit ovat monilla muilla toimialoilla muuttuneet aikoja sitten huomattavasti asiakas- ja palvelulähtöisemmiksi. Konepajat myyvät koneiden ja laitteiden ohella ennakoivia huoltopalveluja, lääkäritalot puolestaan työssäjaksamiseen liittyvää riskienhallintaa. Jopa takavuosina tiukasti omalla tontillaan pysyneistä tilitoimistoista on kasvanut taloushallinnon kokonaisvaltaisia konsultteja, jotka piirtävät asiakkailleen tuloskehitysskenaarioita vuosiksi eteenpäin.

Entä mitä tekevät asianajotoimistot?

Ne hoitavat – kuten ovat aina tehneet – asiakkailta saamansa toimeksiannot parhaan taitonsa ja lakipykälien mukaan ja lähettävät tehdystä työstä laskun. Juridisesti tyylipuhdasta, mutta ei kovinkaan asiakaslähtöistä.

Kehittymisen paikka on toki myös palveluiden ostajilla. He eivät välttämättä oivalla vaatia parempaa, mutta siihen heillä on oikeus. Ammattitaitoinen asianajotoimisto auttaa ostajaa ymmärtämään, miten osaava yritysjuristi voi kehittää heidän liiketoimintaansa. Pitkäjänteisen yhteistyön myötä juristi oppii lisää asiakkaan arjen haasteista ja kykenee tarjoamaan laajempaa näkemystä. Akuutti neuvonta vaihtuu jatkuvaan kehitykseen ja irtopisteet mestaruuksiin.

Asiakas, kysy itseltäsi ainakin nämä

Haastetaanko asianajotoimiston keinoja varmistaa erinomainen asiakaskokemus riittävästi? Onko asianajotoimiston tehtävä tosiaankin vain ratkoa ongelmia ja sammutella juridisia tulipaloja? Vai toimiiko yritysjuristi kauaskatseisena liiketoiminnan sparraajana, jonka avulla riskit ja toimintaympäristön muutokset havaitaan hyvissä ajoin etukäteen ja jopa ennen kilpailijoita?

Hankitko palveluja kertaluontoisesti vai pitkäjänteisen kumppanuuden periaatteella? Onko asianajotoimiston kanssa asioitava aina asiantuntija kerrallaan vai haluatko sujuvaa yhden luukun palvelua?

Lopuksi varsinainen avainkysymys: oletko koskaan pohtinut, paljonko käyttämäsi asianajotoimisto tuottaa yrityksellesi lisäarvoa?

Vaadi arvoa liiketoimintaasi

Edellä luetellut kysymykset ovat meillä Lexiassa koko toimintamme ja arvojemme perusta. Mielestämme hyvä yritysjuristi ei ole pykälien taakse piiloutuva jarruttaja, vaan bisneksen buustaaja, joka huolehtii asiakkaan haasteista tässä ja nyt, mutta katsoo myös keskittyneesti eteenpäin.

Asianajotoimiston käytön ei tarvitse eikä pidä olla pelkkä riskienhallintaan liittyvä kuluerä. Yhteistyön tulisi tuoda yrityksesi liiketoimintaan sellaista selkänojaa ja lisävauhtia, joka maksaa siihen budjetoidut eurot moninkertaisesti takaisin – eikä jää vain yksittäisiksi erävoitoiksi sopimusneuvotteluissa tai oikeussaleissa.

Asianajotoimistojen tuottamaa arvonlisää on monien mielestä vaikeaa mitata. Tämä ratkaistaan siirtymällä juridisesta sairaanhoidosta ennakoivaan yhteistyöhön, joka kehittää asiakasyrityksen terveyttä. Euro on tälläkin toimialalla kiistaton onnistumisen mittari ja toimintaa ohjaava resurssi. Sitä on vain alettava seuraamaan oman tilinpäätöksen sijaan asiakkaan tunnuslukujen pohjalta.

Teksti on ensimmäinen osa Lexian Arvonluonnin tulevaisuus -blogisarjaa, joka ilmestyy Kauppalehden digissä sekä Talouselämän printissä kerran kuussa. 

Teksti:

Teksti: Jukka Jaakkola

Back to Top