Johtohenkilöiden liiketoimi-ilmoitusten laiminlyönnistä voi seurata Finanssivalvonnan määräämä seuraamusmaksu

Finanssivalvonta määräsi seuraamusmaksut johtohenkilöiden liiketoimi-ilmoitusten viivästymisestä

Finanssivalvonta on 17.10.2024 määrännyt kolmelle yhtiölle seuraamusmaksut johtohenkilöiden liiketoimi-ilmoitusten laiminlyönnistä. Yhtiöt eivät ole ilmoittaneet määräajassa liikkeeseenlaskijalle ja Finanssivalvonnalle omaan lukuunsa tehdyistä liiketoimista. Yhtiöt ovat liikkeeseenlaskijoiden johtohenkilöiden lähipiiriyhtiöitä.

Yhtiöiden olisi tullut tehdä liiketoimi-ilmoitukset viipymättä ja viimeistään kolme työpäivää liiketoimen toteuttamisen jälkeen. Viivästysten kestot ovat edellä mainittujen yhtiöiden tapauksissa vaihdelleet kahdesta kuukaudesta lähes vuoteen.

Yhtiöille määrättyjen seuraamusmaksujen suuruudet vaihtelevat 7 000–30 000 € välillä. Päätökset eivät ole lainvoimaisia, ja yhtiöillä on oikeus valittaa päätöksistään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Markkinoiden väärinkäyttöasetus – MAR

EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (596/2014) eli MAR:in keskeisenä tavoitteena on turvata rahoitusmarkkinoiden luotettavuus ja parantaa sijoittajansuojaa. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevat yhtiöt eli pörssilistan yhtiöt kuten myös monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevat yhtiöt eli First North -yhtiöt. Asetus sääntelee nimensä mukaisesti markkinoiden väärinkäyttöä eli sisäpiirikauppoja, sisäpiiritiedon laitonta ilmaisemista, markkinoiden manipulointia ja sisäpiiritiedon julkistamista. Lisäksi asetus asettaa velvoitteita esimerkiksi liikkeeseenlaskijoiden johtohenkilöille ja heidän lähipiiriinsä kuuluville.

Sääntely johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitusvelvollisuudesta

MAR:in nojalla johtotehtävissä toimivien henkilöiden sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle ja toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki omaan lukuunsa kyseisen liikkeeseenlaskijan osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla välineillä, johdannaisilla tai muilla rahoitusvälineillä tehdyt liiketoimet. Johtotehtävissä toimivalla ja tämän lähipiiriin kuuluvalla on kummallakin itsenäinen ilmoitusvelvollisuus.  Ilmoitus on tehtävä viipymättä ja viimeistään kolme työpäivää liiketoimen toteuttamisen jälkeen. Suomessa ilmoitus tehdään Finanssivalvonnalle.

Asetuksen nojalla johtotehtävissä toimivaksi henkilöksi katsotaan yhteisön hallinto, johto- ja valvontaelimen jäsenet sekä muu ylemmän tason johtaja, jolla on säännöllinen pääsy ko. yhteisöä koskevaan sisäpiiritietoon ja jolla on valtuudet tehdä johdolle kuuluvia kehitykseen ja liiketoimintanäkymiin vaikuttavia päätöksiä. Johtotehtävissä toimivan henkilön lähipiiriin katsotaan puolestaan asetuksen mukaisesti kuuluvan henkilön puoliso tai kansallinen lainsäädännön mukaisesti puolisoa vastaava kumppani, huollettavana oleva lapsi, sukulainen, joka on asunut samassa taloudessa vähintään vuoden ajan kyseisen liiketoimen toteuttamisajankohtana ja oikeushenkilö, trust tai henkilöyhtiö, jonka johtotehtäviä hoitaa johtotehtävissä toimiva henkilö tai edellä mainittu lähipiiriin kuuluva henkilö.

Liiketoimien ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia liiketoimia sen jälkeen, kun 5 000 euron kokonaismäärä on saavutettu kalenterivuoden aikana. Tämä 5 000 euron raja-arvo lasketaan laskemalla yhteen nettoutumatta kaikki asetuksessa tarkoitetut liiketoimet yhden kalenterivuoden ajalta.

Liiketoimet ilmoitetaan Finanssivalvonnalle sähköisellä lomakkeella, joka on saatavilla Finanssivalvonnan sähköisessä asiointipalvelussa. Finanssivalvonta on laatinut dokumentin ”Johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitusesimerkkejä”, joka sisältää esimerkkejä johdon kauppojen ilmoittamisesta erilaisissa liiketoimissa.

Artikkelin kirjoittaja: Rebecca Rafkin, Associate, [email protected]

Asiantuntijoillamme on laaja kokemus finanssialan sääntelystä sekä asioinnista Finanssivalvonnan kanssa. Olethan yhteydessä asiantuntijoihimme, mikäli voimme tarjota asiantuntemustamme!