Pyöränkumin paikkaaja -blogi: Kaikki tiet vievät Roomaan, mutta mikä vie Pariisiin?

Viimeksi 15-vuotiaana pyöränkumin vaihtanut lakimies Jari Maaranen ryhtyi vuonna 2017 hyväntekeväisyyspyöräily Team Rynkebyn huoltomieheksi. Nyt Jari on edennyt Helsingin tiimin kapteeniksi ja bloggaa vaativaan pyöräilyyn valmistautumisesta kapteenin näkökulmasta. Pyöräilyllä kerätään rahaa Sylva ry:lle ja Aamu Säätiölle.

Pariisiinkin vie monta tietä, mutta vain jotkut niistä valitaan Helsingin tiimin reitiksi. Ajajien varusteisiin ei tarvita karttaa ja kompassia, sillä ajoreitti suunnitellaan mahdollisimman tarkasti ennakkoon. Tiellä etenevä ryhmä on pitkä: kaksi 2×10 ajajan ajoryhmää eli 40 pyörää, joiden välissä ja letkan viimeisenä ovat huoltoautot sekä koko ryhmän edessä reittiä ennakoiden moottoripyörä. Koko ryhmä venyy noin 150-200 metrin matkalle, joten reittisuunnittelussa on huomioitava monia erilaisia asioita, joista tärkein on kaikkien tienkäyttäjien turvallisuus.

Navitiimi suunnittelee ja ohjaa

Tiimimme ajoreitin suunnittelusta vastaa viiden hengen navitiimi. He suunnittelevat jokaiselle ajopäivälle ajoreitin hyödyntäen Google Mapsia, Street View’ta ja vastaavia kartta- ja reittisuunnittelutyökaluja. Pariisin matkan aikaisempi kokemus korostuu navitiimissä ja onneksi tänäkin vuonna tiimiä johtaa ajaja, joka oli jo viime vuonna tekemässä ja vastuupäivinään ohjaamassa ajoreittiä Travemündestä Pariisiin. Kukin navitiimiläinen suunnittelee 1-2 ajopäivän reitit ennakkoon, mutta he myös ajavat ryhmässä omalla paikallaan ja viitoittavat tietä navigaattorillaan niin, että ryhmä etenee sovittua reittiä suunnitellussa ajassa seuraavaan hotelliin. Tämä on navitiimille vähän kuin pyöräilysuunnistusta. Tässä lajissa ei tosin eksy yksin, vaan perässä tulee aika revohka muita polkijoita.

Reitin suunnittelussa huomioidaan lukemattomia asioita, joista tärkein on turvallisuus. Lisäksi kiinnitetään huomiota maantiepyöräilyyn sopivaan tiehen, muiden tienkäyttäjien huomioimiseen, ryhmäajon sujuvuuteen ilman tarpeettomia pysähdyksiä, taukopaikkoihin ja niiden sijaintiin lähellä ajoreittiä, saapumiseen ja poistumiseen isommista taajamista ja paljon muuta. Kaikkein tarkimmin suunnitellaan tietysti isot risteykset ja esimerkiksi jokien ylitykset. Isot kaupungit pyritään välttämään, eikä moottoritiet sovi pyöräilyyn Keski-Euroopassakaan.

Tekniikka on korvaamaton apu reitin suunnittelussa.

Yksityiskohtana nostan esiin ratakiskot, joita oli viime vuoden ajoreitillä uskomattoman paljon. Ajovirhe kiskojen ylityksessä voi johtaa monen ajajan kaatumiseen ja loukkaantumiseen. Niiden ylitystä harjoitellaan, mutta näissä navi- ja vetotiimin tulee olla tarkkana ajon aikana. Saksassa kulkevan reitin osalta saamme viranomaisapua. Ajoreitti lähetetään jo hyvin ajoissa Saksaan ja saamme siihen mahdollisia korjauksia tietöiden ja muiden poikkeusjärjestelyiden osalta.

Hyvällä tiellä ja kauniissa maisemissa on ilo polkea.

Vanhat karttaversiot ja tietyöt hidastavat

Ja vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, niin aina sattuu ja tapahtuu. Karttaversiot voivat olla vanhoja, tietyöt tulevat yllätyksenä, kiertoteiden opasteet ovat tulkinnallisia, asfalttipäällyste vaihtuukin yllättäen hiekaksi, maantieksi oletettu väylä onkin vain kevyelle liikenteelle eli mistä huoltoautot silloin ajavat? Uusi reitti suunnitellaan vauhdissa tai minitauon aikana. Päivään voi tulla lisää kilometrejä tai reitti voi lyhentyä. Homman nimi on kuitenkin ”Suu kiinni, nyt sukelletaan!” eli ajoryhmä seuraa ilman mutinoita navitiimin viitoittaa reittiä. Ja aina on päästy seuraavaan hotelliin ja ajoissa Parisiin.

Erik ja Kasper Vihtilä jeesasivat navivastaava Isto Ojakangasta reitin suunnittelussa.