Lex Luhtanen -blogi: Onko asianajajilla mitään etiikkaa?
05.05.2022
Annika Luhtanen on asunto- ja rakennusjuridiikan asiantuntija. Lex Luhtanen -blogissaan Annika käy läpi juridiikan maailman ajankohtaisia asioita sekä kuumia perunoita ja jakaa käytännön vinkkejä.
Pääpointit:
- Hyvä asianajaja kertoo asiakkaalleen asian sisältämät riskit.
- Asianajajan on minimoitava asiakkaalle aiheutuvat kulut ja selvitettävä sovinnon mahdollisuus.
- Hän käyttäytyy kunnioittavasti myös vastapuolta kohtaan.
Asianajajista löytyy lukematon määrä vitsejä, joissa meidät esitetään moraalittomina valehtelijoina, jotka lopulta ajavat asiakkaansa vararikkoon. Huonon asianajajan määritelmä on löydettävissä netin keskustelupalstoilta nopeasti:
- ”Asianajaja, jota ei saa kiinni puhelimella eikä vastaa soittopyyntöihin, pitää olla yhteydessä itse.”
- ”Ei neuvottele tai opasta millään tavalla.”
- ”Kirjoitti paperit väärin, kaikki asiakirjat saa tehdä itse.”
- ”Henkilö on niin kiireinen, että aikataulussa pysyminen ei onnistu.”
- ”Laati sovintosopimuksen vastapuolen juristin toiveen mukaan ja vastoin asiakkaansa pyytämää.”
Asianajajia kuitenkin velvoittaa Suomessa osittain lakiin perustuvat hyvän asianajajatavan mukaiset eettiset ohjeet, joiden noudattaminen on pakollista. Jos asianajaja rikkoo eettisiä velvoitteita, hänelle voidaan määrätä erilaisia seuraamuksia ja viime kädessä erottaa jopa Asianajajaliitosta. Liitosta erotettu asianajaja ei saa käyttää asianajajanimikettä eikä edustaa asiakasta oikeudessa. Ohjeiden noudattamista valvoo Asianajajaliiton valvontalautakunta ja valtioneuvoston oikeuskansleri, jolla on itsenäinen valitusoikeus valvonta-asioissa annettuihin ratkaisuihin. Valvontalautakunta antaa vuosittain seuraamuksia liiton jäsenille.
Mitä eettiset ohjeet määräävät?
Eettiset ohjeet määrittävät sitä, mitä hyvältä asianajajalta voi edellyttää. Asianajajien perusarvot jaetaan ohjeissa lojaaliuteen, riippumattomuuteen, esteettömyyteen, luottamuksellisuuteen ja kunniallisuuteen. On selvää, että edellä mainitut, keskustelupalstoilla kuvatut asianajajat eivät ole toimineet annettujen perusarvojen mukaisesti.
Perusarvoilla tarkoitetaan sitä, että asianajajan on oltava asiakkaalleen lojaali ja hänen on oltava asiaa hoitaessaan toiminnassaan esteetön ja riippumaton ulkopuolisista vaikutteista, jotka voivat haitata hänen kykyään valvoa asiakkaansa etua. Asianajajalla on myös salassapitovelvollisuus sekä vaitiolovelvollisuus, ja ennen kaikkea hänen on hoidettava hänelle uskotut tehtävät rehellisesti sekä esiinnyttävä asiallisesti ja moitteettomasti. Ohjeista löytyy myös asianajajia koskevat yleiset velvollisuudet, joissa määrätään tarkemmin asianajajan käytännön toiminnasta, esimerkiksi vastaamisvelvollisuudesta asiakkaalleen ja velvollisuudesta pitää asiakas ajan tasalla tehtävän edistymisestä.
Miten löydän hyvän asianajajan hoitamaan asiaani?
Pienellä taustatyöllä jokainen voi selvittää asianajajan erikoistumisalan ja soveltuvuuden oman asiansa hoitamiseen. Yksikään asianajaja ei ole joka alan asiantuntija. Hyvän asianajajan tulee arvioida osaamisensa ja työtilanteensa perusteella, kykeneekö hän hoitamaan tarjottua tehtävää ja kieltäytyä tarvittaessa tehtävän vastaanottamisesta.
Jos asianajaja lupaa suoralta kädeltä takuuvarman voiton, suhtautuisin itsevarmuuteen varovaisesti. Lupaus voitosta on luonnollisesti asia, jonka jokainen haluaisi kuulla asianajajaltaan. On kuitenkin hyvä pohtia, miten yksittäinen ihminen voi luvata asian päättyvän tietyllä tavalla, kun lopputulos voi muuttua jopa kolmessa eri tuomioistuinasteessa? Uskoessaan luvattuun voittoon, asiakasta voi kohdata ikävä ja kallis yllätys.
Hyvä asianajaja kertoo asiakkaalleen asian sisältämät riskit, joiden avulla asiakas voi arvioida asiansa menestymismahdollisuuksia kriittisesti. Hyvä asianajaja ei todennäköisesti ole kaikesta samaa mieltä asiakkaansa kanssa. Asianajajan kuuluu punnita asiakkaansa kanssa eri ratkaisuvaihtoehtoja ja tukea asiakastaan valitsemaan olosuhteisiin parhaiten soveltuvin ratkaisu. Asianajajan on ennen kaikkea pyrittävä minimoimaan asiakkaalleen aiheutuneet kulut ja selvittää sovinnon mahdollisuus.
Hyvän asianajajan tunnistaa myös siitä, että hän käyttäytyy kunnioittavasti myös vastapuolta kohtaan. Vaikka asiakasta voi lämmittää asianajajansa öykkärimäinen käytös vastapuolta ja tämän asianajajaa kohtaan, kertoo käytös yleensä vain asianajan tarpeesta esiintyä asiakkaalleen.
Erilaisia asianajajia on juuri niin paljon, kuin on ihmisiäkin ja valitettavasti aina joskus törmää henkilöön, joka ei ole luottamuksen tai ennakko-odotusten arvoinen. Koko ammattikuntaa ei kuitenkaan kannata tuomita, sillä suurin osa meistä tekee kaikkensa asiakkaan asian hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Ota yhteyttä:
Teksti: Annika Luhtanen