Mitä asiantuntijatodistelun muutos on käytännössä tarkoittanut?

Todistelua koskevia säännöksiä uudistettiin 1.1.2016 voimaan tulleella oikeudenkäymiskaaren muutoksella. Yksi merkittävimmistä uudistuksista oli asiantuntijatodistelua koskeva sääntely. Aikaisemmin asiantuntijan saattoi nimetä vain tuomioistuin, mutta tuomioistuimet käyttivät tätä mahdollisuutta hyvin harvoin. Mikäli asianosainen halusi kuulla asiantuntijaa, oli tämä asemaltaan todistaja (asiantunteva todistaja). Muodollisesti ei siis tehty eroa sen välillä, perustuiko kuultavan kertomus erityisiä tietoja vaativiin kokemussääntöihin vai riidanalaisiin tapahtumiin liittyviin havaintoihin.

Asiantuntijalta aina etukäteen kirjallinen lausunto

Uuden sääntelyn mukaan erityisistä tietoja vaativista kokemussääntöistä kuultava henkilö on aina asiantuntija, riippumatta siitä, nimeääkö hänet tuomioistuin vai asianosainen. Asiantuntijan on oltava rehellinen, alallaan taitavaksi tunnettu ja puolueeton. Merkittävin käytännön ero asiantuntijan ja todistajan välillä on, että asiantuntija antaa aina etukäteen kirjallisen asiantuntijalausunnon, toisin kuin todistaja. Asiantuntijaa kuullaan vain poikkeustapauksessa suullisesti, kun taas todistajaa kuullaan pääsääntöisesti suullisesti.

Asiantuntijaa kuullaan suullisesti yleensä silloin, kun asianosainen pyytää sitä, eikä kuuleminen ole ilmeisen merkityksetöntä. Yleensä tuomioistuimet suostuvat pyyntöön. Kuulemista ei tulisi kuitenkaan järjestää vain sitä varten, että asiantuntija selostaa jo antamansa lausunnon sisällön, vaan kuulemisen on tuotava kirjalliseen lausuntoon lisäarvoa. Tällöin on merkityksellistä esimerkiksi se, miten asiaa voi kuulemisessa mahdollisesti havainnollistaa. Myös asiantuntijan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla voi olla merkitystä siihen, kannattaako suullista kuulemista pyytää.

Myös asiantuntijan nimenneen asianosaisen vastapuoli voi pyytää asiantuntijan suullista kuulemista. Tämä kannattaa tehdä esimerkiksi silloin, jos kirjallinen lausunto vaikuttaa yksipuoliselta ja vastapuoli arvioi oman kantansa tulevan esille asiantuntijan vastakuulustelussa. Mikäli useampi asianosainen on nimennyt samasta aiheesta asiantuntijoita, joiden kannat ovat toisistaan poikkeavia, voidaan asiantuntijoita kuulla myös vastakkain (ristikuulustelu).

Pääsääntöisesti asiantuntija on läsnä vain häntä kuultaessa. Tuomioistuin voi kuitenkin tarvittaessa sallia, että hän on läsnä myös asian käsittelyn muissa osissa. Asiantuntijan läsnäolo voi olla tarpeen esimerkiksi katselmuksessa. Läsnäolomahdollisuus ei liity mahdolliseen asiamiehen tarpeeseen saada esimerkiksi teknisiä neuvoja käsittelyn aikana. Tällaista tarvetta varten on hyvä huomioida, että teknisen avustajan käyttäminen oikeudenkäynnissä ei ole kielletty.

Todistaja saattoi muuttua asiantuntijaksi

Sääntelyn muuttumiseen ei liittynyt siirtymäsäännöstä asiantuntijatodistelun osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuultavan asema saattoi muuttua kesken vireillä olevan oikeudenkäynnin. Jos asianosainen oli vuonna 2015 nimennyt henkilö A (asiantuntevaksi) todistajaksi todistusteemalla, joka käytännössä tarkoitti erityisiä tietoja vaativien kokemussääntöjen soveltamista, oli henkilö A vuoden 2016 alusta todistajan sijaan asiantuntija. Alkuvuonna 2016 tästä aiheutui kiireellisiä tilanteita, kun oli hankittava nopealla aikataululla kirjallinen asiantuntijalausunto, mikäli asiaan ei ollut varauduttu ennen lainmuutosta. Näissä tapauksissa piti myös harkita, onko suulliselle kuulemiselle enää tarvetta. Edelleen on vireillä paljon oikeudenkäyntejä, jotka ovat alkaneet ennen tämän vuoden alkua. Jos vielä ei ole arvioitu todistajaksi nimettyjen kuultavien asemaa uudelleen, kannattaa se tehdä hyvissä ajoin ennen valmisteluistuntoa.

Sama koskee ennen tämän vuoden alkua käräjäoikeuskäsittelyssä olleita riitoja, jotka ovat 31.12.2015 jälkeen esillä muutoksenhakutuomioistuimessa. Koska tällaisiinkaan tilainteisiin ei säädetty siirtymäsäännöstä, voi kuultavan asema hovioikeudessa olla eri kuin käräjäoikeudessa. Näissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä hovioikeuden valmistelevaan jäseneen noudatettavasta menettelystä.

Kaiken kaikkiaan asiantuntijatodistelun uudistus on kuitenkin selkiyttänyt oikeudenkäyntejä. Etenkin monimutkaisia teknisiä yksityiskohtia sisältävä todistelu voi olla helpompi hahmottaa, kun tukena on aina kirjallinen asiantuntijalausunto. Kuultavan roolin tarkempi määrittely on selkeyttänyt myös pääkäsittelyn kulkua.

Sirpa Leppäluoto on Lexian osakas ja riitojenratkaisutiimin vetäjä. Oikeudenkäyntiasioiden lisäksi hän on erikoistunut kilpailu- ja tekijänoikeuteen sekä terveydenhuollon juridiikkaan.

Kerromme mielellämme lisää:
Partner Sirpa Leppäluoto, puh. +358 40 571 0155, [email protected]