Mitä tilaajan tulee tietää kevytyrittäjyydestä?

Kevytyrittäjyyttä kutsutaan yrittäjämäiseksi työnteoksi, jossa työn suorittaja laskuttaa asiakasta laskutuspalveluyrityksen tai laskutusosuuskunnan kautta. Kevytyrittäjinä työskenteleviä on arvioitu olevan noin 50 000, joista Sitran ja Osuuskunta Eezyn vuonna 2016 teettämän kyselyn (pdf) perusteella yli 60 prosenttia työskentelee satunnaisesti. Tyypillisiä toimialoja ovat rakentamisen, erilaisten toimistotöiden ja luovien alojen työt.

Kevytyrittäjyystoiminnassa muodostuu kaksi sopimussuhdetta: Kevytyrittäjän ja laskutuspalveluyrityksen välinen sopimus sekä yrittäjän ja työn tilaajan välinen sopimus.

Kevytyrittäjyyttä ei kuitenkaan ole määritelty lainsäädännössä, jonka näkökulmasta työ suoritetaan joko työntekijänä työsuhteessa tai henkilön omaan lukuun yritystoimintana, ilman välimuotoja.

Tee ennakkoarvio ennen hankintapäätöstä

Tilaajalle on keskeistä välttää tilanne, jossa toimeksiantosuhteeksi tarkoitettu työsuoritus katsottaisiin yllättäen työsuhteeksi tai vuokratyövoiman käytöksi. Tällä voisi olla kauaskantoisia vaikutuksia esimerkiksi yhteistoimintalain soveltamiseen, työturvallisuusvelvoitteisiin, edellytyksiin päättää työsuoritusta koskeva sopimussuhde tai ylipäätään mahdollisuuteen palkata työntekijöitä.

Kevytyrittäjyyden suosion kasvu ja työtehtävien ulkoistuksien lisääminen kasvattavat erimielisyystilanteiden mahdollisuuksia. Tilaajan on hyvä arvioida työn teettämiseen liittyvät työoikeudelliset näkökohdat jo ennen alihankintapäätöksen tekemistä. Ennakkoarviolla voi vähentää riskejä, että työsuorituksen ostaminen yrittäjältä katsottaisiinkin jälkikäteen työsuhteeksi. Toimeksiantosuhde ja -sopimus on rakennettava niin, että työoikeudelliset näkökohdat on huomioitu mahdollisimman hyvin ja ne vastaavat osapuolten tarkoitusta.

Työsuhde vai alihankintasopimus?

Työsuhteessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsuhteen neljän tunnusmerkistön täyttyminen perustuu aina kokonaisarvioon. Yrittäjyyteen viittaa toiminnan taloudellisen riskin kantaminen, itsenäisyys, mahdollisuus suorittaa toimeksiantoja myös muille tahoille ja vastikkeen maksaminen muussa kuin palkan muodossa. Työsuhteen ja itsenäisenä yrittäjänä työskentelyn välistä rajanvetoa on oikeuskäytännössä arvioitu useita kertoja viime vuosina.

Kevytyrittäjyys mielletään yrittäjänä toimimiseksi, mutta työsuhteen tunnusmerkistön täyttyessä toiminta voidaan tulkita myös työsuhteeksi. Työneuvosto arvioi asiaa muutama vuosi sitten lausunnossaan (pdf) ja päätti, ettei kyse ollut työsuhteesta laskutuspalveluosuuskunnan ja kevytyrittäjän tai kevytyrittäjän ja työn tilaajan välillä.

Työneuvoston mukaan työsuhteen tunnusmerkistö ei täyttynyt laskutusosuuskunnan ja kevytyrittäjän välillä, sillä laskutusosuuskunnalla ei ollut työn johto- ja valvontavaltaa. Kyse ei ollut myöskään työvoiman vuokrauksesta vaan sopimuksesta, jolla kevytyrittäjä ulkoisti tekemiensä toimeksiantojensa laskutuksen osuuskunnalle. Päätökseen päädyttiin siitä huolimatta, että laskutuspalveluosuuskunnan käyttöehtojen mukaan palveluun rekisteröityminen sai aikaan työsuhteen laskutusosuuskunnan ja kevytyrittäjän välille.

Kevytyrittäjän ja työn tilaajan välisessä suhteessa ei myöskään täyttynyt työsuhteen tunnusmerkistö kaikilta osin. Tilaajalla ei esimerkiksi ollut työnantajalle kuuluvaa lakisääteisten sivukulujen pidätysvelvollisuutta. Kokonaisarvioinnin pohjalta työneuvosto ei pitänyt tätäkään työsuhteena.

Verotuksellisesta näkökulmasta tehtävä arvio työsuhteen olemassaolosta on itsenäinen, eikä se ole suhteessa työoikeudelliseen arvioon. Verohallinto on viime vuosina tulkinnut linjaansa entistä useammin siihen suuntaan, että vastike voidaan tulkita aiempaa useammin työkorvaukseksi eli yrittäjätuloksi.

Toteutuuko työsuhteen tunnusmerkistö?

Työsuhteen tunnusmerkistön täyttymiseen ei voi antaa yksiselitteistä ohjeistusta, mutta ainakin seuraaville seikoille on annettu painoarvoa:

Onko tilattu tietty rajattu toimeksianto vai rajaamaton työsuoritus?
Kenellä on työn johto- ja valvontavalta?
Missä muodossa ja mille taholle vastike maksetaan?
Onko toimeksisaajalla oikeus tehdä töitä muille tahoille?
Kumpi taho huolehtii tarvikkeista, vakuutuksista ja lakisääteisistä maksuista?

Työsuhteen arviointi perustuu tapauskohtaisen tarkasteluun, mutta näiden seikkojen huomioiminen toimeksiantosopimuksessa pienentää riskejä siitä, että toimeksiantosuhde katsottaisiin työsuhteeksi tilaajaan.