Neuvosto ja parlamentti hyväksyvät rahanpesun vastaisen paketin

Euroopan Unionin neuvosto ja parlamentti hyväksyivät viimeisinä osina rahanpesun vastaista pakettia direktiivin rahanpesunvastaisista mekanismeista ja asetuksen yksityiseen sektoriin sovellettavista rahanpesunvastaisista velvoitteista 24. huhtikuuta 2024. EU:n uuteen rahanpesun vastaiseen pakettiin sisältyy:

• asetus EU:n uudesta rahanpesuntorjuntaviranomaisesta (AMLA) COM(2021)421
• asetus varainsiirtoja koskevan asetuksen uudelleenlaatimisesta COM(2021)422
• asetus yksityiseen sektoriin sovellettavasta rahanpesunvastaisista velvoitteista COM(2021)420
• direktiivi rahanpesunvastaisista mekanismeista COM(2021)423

Uuden paketin avulla kaikki yksityisellä sektorilla sovellettavat säännöt siirretään uuteen asetukseen, kun taas direktiivi koskee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmiä jäsenmaiden tasolla.

Asetus yksityiseen sektoriin sovellettavista rahanpesunvastaisista velvoitteista tuo mukanaan mm. seuraavia muutoksia:

• Ilmoitusvelvollisten lista laajentuu. Tällä hetkillä lähes kaikki finanssilaitokset, kuten pankit, maksupalvelun tarjoajat ja sijoituspalveluyritykset, sekä finanssialan ulkopuoliset toimijat kuten asianajajat, kirjanpitäjät, kiinteistönvälittäjät ja kasinot ovat ilmoitusvelvollisia.  Ilmoitusvelvollisten lista laajennetaan uudella asetuksella siten, että jatkossa myös esimerkiksi kryptovarapalvelujen tarjoajat, joukkorahoituspalvelujen tarjoajat, asuntoluottojen ja kulutusluottojen tarjoajat, ylellisyystuotteiden kauppiaat sekä luksusautojen, lentokoneiden, huvijahtien ja kulttuuriesineiden kauppiaat kuuluvat sääntelyn soveltamisalaan ilmoitusvelvollisina.

• Uusia toimia asiakkaan tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen. Uusia toimia sovelletaan rajat ylittäviin kirjeenvaihtajasuhteisiin kryptovarapalvelujen tarjoajien osalta.

• Uusia tehostetun tuntemisvelvollisuuden tilanteita. Luotto- ja rahoituslaitoksien tulee jatkossa toteuttaa tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimia, kun liikesuhteisiin varakkaiden henkilöiden kanssa liittyy suuri määrä varoja.

• Käteismaksuille asetetaan enimmäismäärä. Käteismaksuille asetetaan EU:n laajuinen 10 000 €:n enimmäismäärä. Jäsenvaltiot voivat vapaasti ottaa käyttöönsä myös tätä alhaisemmat enimmäismäärärajat kansallisesti.

• Käteismaksuihin liittyviin tuntemistoimiin muutos. Ilmoitusvelvollisten tulee tunnistaa ja todentaa sellaisen asiakkaan henkilöllisyys, joka suorittaa yksittäisen käteisliiketoimen, jonka arvo on 3 000–10 000 €.

• Toimintaperiaatteita kolmansien maiden osalta mukautetaan. Komissio määrittää muutoksen myötä suuririskiset kolmannet maat FATF:n eli hallitusten välisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän tekemän julkisen määrityksen tai oman riippumattoman arviointinsa perusteella. Komission näin määrittämiin kolmansiin maihin kohdistuu kahdenlaisia seurauksia, jotka suhteutetaan niiden unionin rahoitusjärjestelmälle aiheuttamaan riskiin: i) kolmannet maat, joihin sovelletaan kaikkia tiukennettua asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä ja ylimääräisiä maakohtaisia vastatoimia (FATF:n musta lista), ja ii) kolmannet maat, joihin sovelletaan maakohtaisia tiukennettua asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä (FATF:n harmaa lista).

Direktiivi rahanpesunvastaisista mekanismeista parantaa kansallisten rahanpesunvastaisten järjestelmien organisointia. Direktiivi tuo mukanaan seuraavia muutoksia:

• Tosiasiallisia edunsaajia koskevat rekisterit. Direktiivissä annetaan rekistereistä vastaaville yhteisöille valtuudet suorittaa tarkastuksia rekisteröityjen oikeushenkilöiden tiloissa, jos niiden hallussa olevien tietojen oikeellisuudesta on epäilyjä.

• Rahanpesun selvittelykeskusten vastuualueet. Rahanpesun selvittelykeskuksilla tulee olla välitön ja suora pääsy rahoitus-, hallinto- ja lainvalvontatietoihin (mm. verotiedot, talouspakotteiden nojalla jäädytettyjä varoja koskevat tiedot, varainsiirtoja ja kryptovarojen siirtoja koskevat tiedot). Direktiivissä vahvistetaan vakaat puitteet, joiden mukaisesti rahanpesun selvittelykeskukset voivat keskeyttää liiketoimen tai kieltäytyä hyväksymästä sitä.

• Valvontakollegiot finanssialan ulkopuolisille aloille. Rahanpesuntorjuntaviranomaista koskevan asetuksen säännösten tavoin otetaan käyttöön finanssialan ulkopuolista alaa koskevia uusia valvontatoimia eli niin kutsuttuja valvontakollegioita.

Teksti: Rebecca Rafkin, Junior Associate, [email protected]

Lisätiedot: Emilia Lostedt, Hanna Huttunen, Mikko Koskinen, Elina Väärä, Jesse Kinnaslampi, Rebecca Rafkin