#palkkabitcoineina: Tästä alkaa seikkailuni kryptovaluutta bitcoinin ihmeellisessä maailmassa

Nimeni on Kimmo Oila, diplomi-insinööri, asianajaja ja Lexian partner.

Uusien teknologioiden tuominen lainsäädäntöön on aina ollut intohimoni, ja jos jossain uusi teknologia ja lainsäädäntö kohtaavat, niin kryptovaluutoissa.

Tunnetuin kryptovaluutta on bitcoin.

Bitcoinit kiinnostavat minua jopa siinä määrin, että ehdotin työnantajalleni Lexialle palkkani nostamista eurojen sijasta pelättynä kryptovaluuttana.

Pitivät ajatusta aluksi vähän outona, mutta niinhän kaikkea uutta pidetään.

Mutta mistä sain moisen idean?

Poikani kertoi minulle tarinan, jonka mukaan joku oli sijoittanut kymppitonnin vain havaitakseen sijoituksensa kasvaneen muutamassa vuodessa 760 000 euroksi. Kuulosti riskisijoitukselta.

Kerroin palkkaideastani myös vaimolleni. Hän ei ollut palkkani nostamisesta bitcoineina lainkaan yhtä innostunut kuin poikani.

”Millä me sitten asuntolainamme maksamme?”, rouva hämmästeli. ”Mikä se semmoinen bitcoin oikein on?”

Tästä kaikesta ristiriitaisesta suhtautumisesta innostuin. Niin, mikä bitcoin oikein on?

Bitcoin on vuonna 2008 syntynyt kryptovaluutta. Sen luojana pidetään Satoshi Nakamotoa. Siitä, onko nimimerkin takana yksityishenkilö vai yhteisö, ei ole varmaa tietoa.

Merkittävin ero bitcoinilla ja virallisilla valuutoilla on se, että bitcoinit eivät ole keskuspankkien liikkeelle laskemia.

Siksipä keskuspankkien ja valtioiden suhtautuminen bitcoinia kohtaan onkin ollut vähintäänkin epäilevä, ellei jopa jyrkän kielteinen.

Myöskään Suomen Pankki ei katso bitcoinin täyttävän virallisen rahan tai maksuvälineen kriteerejä.

Bitcoinin käyttö perustuu näet maksajan ja maksunsaajan väliseen sopimukseen.

Ja markkinataloudessa kun eletään, bitcoinien arvo virallisiin valuuttoihin nähden määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Takataskussa olevaan lompakkoon bitcoineja ei voi laittaa, mutta niitä voi tallettaa henkilökohtaiseen virtuaalilompakkoon. Tai uskoa ne ulkopuolisen palveluntarjoajan haltuun.

Niin tai näin, bitcoinit voi lähettää kenelle tahansa missä tahansa, jos vain vastaanottajallakin on bitcoin-osoite.

Tämmöisessä valuutassa minä tulen siis nostamaan palkkani.

Suurin jännityksen kohde on, kuinka käy palkkani ostovoiman. Bitcoinin kurssi on noussut viime kuukausina kohinalla. Vuodessa jo yli tuhat prosenttia. Toki välillä on tultu alas kymmeniä prosentteja päivässä.

Kuitenkin bitcoin on ollut nykyisten korkojen aikana kohtuullisen kiehtova sijoituskohde.

Eikä nousu ole välttämättä edes taittumassa.

Suomen merkittävimmän bitcoin-välittäjäfirman, Prasosin toimitusjohtaja Henry Brade uskoo, että bitcoinissa on vieläkin nousuvaraa.

Näin, koska bitcoinien määrä on rajallinen ja koska – yllätys yllätys – perinteistenkin sijoittajien mielenkiinto bittirahaa kohtaan on viime aikoina kasvanut. Jos bitcoinin enimmäismäärä pitää, se rinnastuu kultaan, jonka maksimimäärä maapallolla voidaan ennustaa.

Sen sijaan Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull (Kauppalehti 7.12.2017) ei pidä bitcoineihin liittyvästä tilanteesta lainkaan. Bloombergin  haastattelussa hän äityi jopa haukkumaan kryptovaluuttaa vitsiksi ja absurdiksi rakennelmaksi.

”Jos bitcoinin annetaan olla ilman kontrolleja olemassa samalla, kun käytämme miljardeja pankkialan valvontaan, niin minusta se on kyllä vitsi, että annamme jonkin bitcoinin kaltaisen jatkaa olemassaoloaan… En ymmärrä sitä, se on absurdia”, von Koskull sanoi.

Ymmärrän tilanteen suuren pankin kannalta. Sääntö-Suomi koskee vain osaa markkinatoimijoista ja -tuotteista, mikä ei itsessään voi olla tyydyttävä tilanne. Pankit ovat tietyllä tavalla hitaan lainsäädäntötoiminnan uhreja ja niiltä viedään ansaintamahdollisuuksia. Toisaalta lohkoketjuteknologiaa tuskin Nordeakaan jättää käyttämättä.

Tällaisessa ristiriitaisessa tilanteessa minä siis nostan nyt palkkani. Työnantajani on asiaan suostunut. Itse aion myös olla tarvittaessa yhteydessä verottajaan sekä poliisiin, koska haluan myös levittää faktapohjaista tietoisuutta asiasta, vai pitäisikö sanoa ilmiöstä. Asianajajaa kiinnostavat faktat, eivätkä pelkästään eri intressitahojen mielipiteet. Kun kryptoraha ei ole kiellettyä, niin täytyy selvittää, kuinka sen kanssa voi toimia laillisesti.

Ja teille tulen kertomaan muutamassa seuraavassa tulevan vuoden blogissani, kuinka Kimmon käy seikkailussa kryptovaluutan ihmeellisessä maailmassa.

Jännittävää uutta vuotta toivottaen,

Kimmo Oila

Diplomi-insinööri, asianajaja, partner

Ps. Heti alkuvuodesta voinkin jo varmasti raportoida bitcoinien soveltuvuudesta alennusmyyntiostoksiin.