Pyöränkumin paikkaaja -blogi: Miten onnistuu vaativan työn ja kovan treenaamisen yhdistäminen?
29.03.2019
Juristi Jari Maaranen ryhtyi vuonna 2017 hyväntekeväisyyspyöräily Team Rynkebyn huoltomieheksi ja jäi sille tielleen. Jari polkee Team Rynkeby Helsingin joukkueessa nyt kolmatta vuotta ja houkutteli tänä vuonna mukaansa myös kollegansa Arto Kaikkosen. Herrat bloggaavat vaativaan pyöräilyyn valmistautumisesta konkarin ja noviisin näkökulmasta. Pyöräilyllä kerätään rahaa Sylva ry:lle ja AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiölle.
Team Rynkeby-God Morgon hyväntekeväisyys- ja pyöräilyprojekti edellyttää sitoutumista ohjattuun ja omatoimiseen harjoitteluun. Syksy- ja talvikaudella vaatimustaso on noin 8 tuntia viikossa ja huhtikuun alusta tavoitetaso nousee yli 10 viikkotuntiin.
Samalla asianajajan työni on usein hektistä ja pääosin erilaisten määräpäivien määrittelemää ja osakkaana työhöni sisältyy myös paljon esimies-, hallinto- ja myyntivastuuta. Myönnän, että itsekin mietin aluksi, onnistunko näiden kokonaisuuksien yhdistämisessä.
Sisäharjoittelukausi päättyy maaliskuun lopussa ja ohjattuja spinning-tunteja on silloin takana noin 70 eli noin 350 000 pyöräytystä! Lisäksi kävelimme syksyllä ohjatusti noin 20 tuntia. Omatoimisia treenejä olen tehnyt ajallisesti saman verran, eli yhteensä olen puolen vuoden aikana urheillut noin 200 tuntia eli noin kahdeksan tuntia viikossa.
Motivaatio ruokkii itse itseään
Ajanhallinta on onnistunut hyvin. Toki työn ja harjoittelun yhdistäminen on vaatinut suunnittelua ja asioiden priorisointia. Kyse on ennen kaikkea motivaatiosta. Sitä taas ovat nostaneet saavutetut harjoittelun tulokset niin fyysisen kuin henkisenkin kunnon osalta. Painon putoaminen (nyt -9 kg) ja kunnon kohentuminen ovat lisänneet vireystilaani, jaksamistani, keskittymiskykyäni ja myös unen laatua. Uskon, että edellä mainitut tekijät ovat tehneet minusta tehokkaamman työssäni. Ajankäyttöni on tehostunut ja olen ehtinyt treeneihin kiirepäivinäkin, koska olen halunnut.
TRGM-projektin fyysinen harjoittelu toteutetaan erittäin ammattitaitoisesti ja sen tuloksia seurataan kuukausittain. Syksyllä harjoittelun pääpaino on peruskestävyyspuolella ja kevättä kohti vauhti ja rasitus on kasvanut hallitusti. Kaikki tähtää tietenkin siihen, että jaksan heinäkuun ensimmäisellä viikolla polkea seitsemässä päivässä 1 200 kilometriä Travemündesta Pariisiin. Sitä ennen olen sitoutunut nyt alkavalla ulkokaudella polkemaan vähintään 2 500 kilometriä pyörällä, mikä onnistuu jo pelkästään ryhmäajoihin osallistumalla. Kun lisäksi teen osan työmatkoista pyörällä (35 km/pv) ja pudotan vielä painoani, olen täysin vakuuttunut, että kuntopohjani riittää vaativaan koitokseen.
Näen myös, että tämä tsemppaaminen on investointi tulevaisuuteen. Olen löytänyt uuden mielenkiintoisen sekä hauskan urheilulajin ja tarkoitukseni on ylläpitää uutta ”nuorekasta” 😊 olemustani myös tulevina vuosina pyöräilemällä. Uskon, että tulokset heijastuvat myös pitkälle työelämässäni. Harjoittelun terveysvaikutukset näkyvät esimerkiksi veriarvoissa jo nyt.
Joukkuehenki auttaa jaksamaan
Voin myös ilokseni todeta, että työn ja harjoittelun yhdistäminen onnistuu näköjään joukkuekavereiltakin, jotka pääosin ovat minua nuorempia ja osittain ruuhkavuosivaiheessa. TRGM-Helsinki joukkueen harjoitteluprosentti ohjatuissa tapahtumissa on noin 75 %, mitä voi pitää erinomaisena, kun kyse ei kuitenkaan ole kilpaurheilusta. Yhdessä tekeminen luo sitä paitsi loistavaa joukkuehenkeä ja se taas taatusti auttaa kevään ja kesän sadekeleissäkin!
Toivon esimerkkini kannustavan juuri sinua, joka olet empinyt TRGM-projektiin osallistumista ajanpuutteeseen vedoten, miettimään asiaa edellä mainittujen seikkojen valossa, suunnittelemaan viikko-ohjelmaasi etukäteen ja ottamaan rohkeasti askeleen (tai siis pyöräytyksen) kohti Pariisia 2020. Voin vakuuttaa, että kannattaa!
Teksti: Arto Kaikkonen