Tilaajavastuulakia yhdenmukaistetaan ja tiukennetaan – uutta lakia valvotaan syyskuusta alkaen

Tilaajavastuulaki muuttuu 1.9.2015 alkaen. Uudistus on osa kautensa lopettaneen hallituksen harmaan talouden vastaista ohjelmaa. Uudistuksen keskeisenä ajatuksena on korostaa tilaajavastuuta keinona torjua harmaata taloutta sekä parantaa velvoitteistaan huolehtivien yritysten kilpailunedellytyksiä, edistää työntekijöiden työehtojen toteutumista ja sosiaaliturvan asianmukaista järjestämistä. Toisena päämääränä on vähentää tilaajavastuuvelvoitteista yrityksille johtuvaa hallinnollista taakkaa.

Muutoksia tulee muun muassa selvitysvelvollisuuden laajuuteen, lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan selvittämiseen sekä laiminlyöntimaksuihin. Lakimuutokset koskevat alihankinta- ja vuokratyösopimuksia, jotka solmitaan 1.9.2015 tai sen jälkeen. Muutosten noudattamista valvotaan heti syyskuun alusta alkaen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa.

Mikä muuttuu?
Lain soveltamisalan alarajana oleva alihankintasopimuksen arvo nousee 9.000 euroon. Kyse on sopimuksen arvosta ennen arvonlisäveron lisäämistä. Vuokratyön käytön osalta soveltamisraja on määritelty vuokratyön käytön keston mukaan. Rajana on 10 päivää, eikä tämä ole muuttumassa.

Tulevaisuudessa tilaajavastuulakia tulee noudattaa kaikilla aloilla, joissa käytetään alihankintaa tai vuokratyöntekijöitä. Tilaajavastuu soveltuu myös, jos sopimuskuppani on ulkomainen yritys. Näiltä osin lakia täsmennetään niin, että ulkomaiselta sopimuspuolelta on pyydettävä samanlainen verovelkaa ja rekistereihin merkitsemistä koskeva selvitys (ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri) kuin suomalaiselta yritykseltä, jos ulkomaisella yrityksellä on yritys- ja yhteisötietotunnus (y-tunnus).

Selvitys työterveyshuollosta
Lakimuutoksen jälkeen tilaajan on hankittava muiden laissa edellytettyjen selvitysten lisäksi myös selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Selvitysvelvollisuus voidaan täyttää esimerkiksi hankkimalla jäljennös työterveyshuoltosopimuksesta. Tilaajan on jatkossa ennen lain piiriin kuuluvan sopimuksen tekemistä hankittava sopimuskumppaniltaan selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Sopimuskumppani voi esittää tilaajalle työterveyshuoltosopimuksen tai vaihtoehtoisesti kirjallisen selvityksen, josta ilmenee lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen.

Tilaajan arvioitava, aikooko sopimuskumppani hoitaa verovelkansa
Tilaajavastuulaissa tarkoitetun tilaajan on ennen sopimuksen solmimista hankittava laissa säädetyt selvitykset. 1.12.2014 otettiin käyttöön Verohallinnon verovelkarekisteri, josta jokainen voi tarkastaa tiedot minkä tahansa yrityksen tai elinkeinonharjoittajan veroveloista ja kausiveroilmoituksen laiminlyönneistä. Verovelkarekisteristä näkyy, onko yrityksellä tai elinkeinonharjoittajalla vähintään 10.000 euroa verovelkaa, josta ei ole tehty maksujärjestelyä Verohallinnon kanssa, tai kausiveroilmoituksen antamisen laiminlyöntejä viimeisten 6 kuukauden ajalta.

Mikäli sopimusosapuolella on verovelkarekisteriin merkittyä verovelkaa tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntejä, tulee tilaajan selvittää verovelan määrä verovelkatodistuksella. Tämän jälkeen tilaaja voi harkita, ryhtyykö verovelkaisen yrityksen kanssa sopimussuhteeseen. Tilaajan on aina arvioitava, onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa. Mikäli verovelkaa voidaan pitää määrältään merkittävänä ja tilaajan olisi täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä maksuvelvollisuuksiaan, voidaan tilaajalle määrätä korotettu laiminlyöntimaksu.

Mikäli sopimuspuolena on ulkomainen yritys, tämän on toimitettava tilaajalle selvitys siitä, että sillä ei ole vastaavaa verovelkaa, josta ei ole tehty maksusuunnitelmaa.

Jos sopimusosapuolena toimivalla ulkomaisella yrityksellä on suomalainen yritys- ja yhteisötunnus, ulkomaisen yrityksen olisi toimitettava sekä sijoittautumismaansa tiedot että tiedot ja todistukset Suomen rekistereistä.

Lähetetyn työntekijän sosiaaliturvan varmistaminen
Lähetettyjä työntekijöitä koskeviin tilaajavastuusääntöihin tulee selvennyksiä. Jos ulkomainen sopimuspuoli lähettää Suomeen työntekijöitä, tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen työn aloittamista. EU:n ja ETA:n alueelta tulevien lähetettyjen työntekijöiden osalta eläke- ja tapaturmavakuuttamista koskevat tiedot osoitetaan A1- tai E101 -todistuksilla.
Tilaajan on jatkossa valvottava sopimuksessa sovitun työn alkamispäivänä, että kaikilla lähetetyillä työntekijöillä, jotka tekevät sopimuksen mukaista työtä, on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä (ns. A1-todistukset). Myös jos työn aloittamispäivän jälkeen sopimuksen mukaista työtä tulee tekemään uusia työntekijöitä, velvollisuus toimittaa todistukset on ulkomaisella sopimuskumppanilla (HUOM, katso jäljempänä poikkeus rakennustoiminnan osalta). Tilaajan tulee kuitenkin aina edellyttää sopimuksessa, että alihankkija täyttää tämän velvollisuutensa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kirjaamalla asiasta ehto sopimukseen, eli jatkossa tilaajalla on velvollisuus ottaa asia esille sopimusta tehtäessä, ja tilaaja on myös velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että tämä velvollisuus on täytetty. Tämän vuoksi asiaa on käsiteltävä kirjallisesti. Säännöksen laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.

1.9.2015 lukien työn teettäjällä on velvollisuus antaa ulkomaiselle sopimuspuolelleen kirjallisesti tieto siitä, kuka Suomessa valvoo ko. lain noudattamista ja antaa siitä tietoja ja neuvoo sen soveltamisessa, eli käytännössä työntekopaikan aluehallintoviranomaisen työsuojelun vastuualueen yhteystiedot. Työn teettäjä on työnantajan ohella vastannut aiemminkin rangaistuksen uhalla lähetettyjä työntekijöitä koskevan lain asettamasta huolehtimisvelvollisuudesta. 1.9.2015 lukien työn teettäjän rangaistusvastuu laajenee koskemaan myös lain asettaman tiedonantovelvollisuuden rikkomista.

Rakennustoiminnassa laajempi velvollisuus
Rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa tilaajan vastuu on laajempi. Tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Pelkkä asian esiin ottaminen sopimusta solmittaessa ei riitä täyttämään rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan velvollisuutta, vaan lakiin kirjataan säännös, jonka mukaan tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Jos siis esimerkiksi alihankkijan työntekijät vaihtuvat, tilaajan ei tule sallia uusien työntekijöiden aloittavan työtään, ennen kuin tilaaja on saanut näitä työntekijöitä koskevat A1-todistukset. Laiminlyöntimaksua ei kuitenkaan määrätä tilaajalle em. velvollisuuden rikkomisesta, jos tilaaja ei tiennyt tai hänen ei voinut kohtuudella edellyttää tienneen lähetetyistä työntekijöistä, joilla ei ollut voimassa olevaa todistusta työntekijän sosiaaliturvan määräytymisestä.

Korotettu laiminlyöntimaksu kaikille aloille
Jatkossa laiminlyöntimaksua koskevia säännöksiä yhtenäistetään siten, että korotettu laiminlyöntimaksu koskee kaikkia tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia. Ennen lakimuutosta korotettu laiminlyöntimaksu on koskenut vain rakentamistoimintaan liittyviä sopimuksia.

Laiminlyöntimaksujen määriä myös korotetaan. Jatkossa laiminlyöntimaksun enimmäismäärä on 20 000 euroa ja korotetun maksun 65 000 euroa. Sanktioiden suuruudesta päätettäessä huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus.

Annamme mielellämme lisätietoja: Jaana Koukkari