Vinkkejä työnantajille koronavirusepidemian vaikutuksista
13.03.2020
Päivitetty 19.3.2020
- Työpaikan sisäiset ohjeistukset on hyvä käydä läpi ja tarvittaessa päivittää etenkin etätöiden järjestelyiden osalta.
- Huomioi Euroopan Unionin yleisen tietosuoja-asetuksen sekä muun tietosuojalainsäädännön asettamat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle, kun käsitellään työntekijän terveystietoja.
- Koronaviruksesta johtuvat poissaolot ovat luvallisia, mutta palkanmaksuvelvollisuus riippuu poissaolon syystä.
- Yt-lain alaisten yritysten tulee käydä yt-neuvottelut harkitessaan lomautuksia, ellei työehtosopimuksista muuta johdu.
- Sopimuksia valmistellessa on hyvä huomioida mahdollinen force majeure -lausekkeen muotoilu ja sisältö.
- Huomioi valmiuslain voimaantulon mukanaan tuomat rajoitukset, joilla voi olla vaikutuksia työnantajien toimintaan ja palkanmaksuvelvollisuuteen.
Jos kaipaat koronavirukseen liittyvissä juridisissa kysymyksissä tukea, ota yhteyttä omaan asiakasvastaavaasi tai Lexian korona-palvelunumeroon, puh. +358 40 753 0587.
Työoikeudellisia näkökulmia
Yleisesti koronaviruksen vaikutuksista
Hallitus on linjannut Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja tämän seurauksena valmiuslaki otettiin käyttöönottoasetuksella käyttöön. Valmiuslain voimaantulon myötä linjattujen toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat myös työelämään. Yhtenä merkittävänä linjauksena voidaan mainita, että yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Koronaviruspandemia voi tulla vaikuttamaan myös lainsäädäntöön, josta esimerkkinä työmarkkinajärjestöjen esitys hallitukselle yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronaviruksen aiheuttaman talouden kriisissä.
Työpaikan sisäiset käytännöt
Työpaikoilla kannattaa käydä etätyökäytännöt läpi ja sopia työntekijöiden kanssa etätyön tekemisestä. Hallitus on linjannut, että ulkomailta palaavat ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ja heidän tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta sekä poissaolosta työnantajansa kanssa. Etätyötä tulee suosia, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat.
Valmiuslain voimaantulo tarkoittaa väistämättä ulkomaille suuntautuvien työmatkojen peruuntumista, sillä valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi on aloitettu ja käytännössä suurin osa lennoista on peruttu. On käytettävä harkintaa Suomen sisäisten työmatkojen välttämättömyydestä ja mahdollisesti siirrettävä tai luovuttava niistä. On hyvä keskustella myös vaihtoehtoista sen tilanteen varalta, että pandemia johtaisi laajaan karanteeniin.
Poissaolot työpaikoilla
On hyvä nostaa esille työpaikan sisäiset käytännöt esimerkiksi sairauslomien ja poissaolojen suhteen. Tällaisessa tilanteessa voi olla syytä poiketa ohjeistuksista väliaikaisesti. Esimerkiksi EK suosittaa yrityksille Oma ilmoitus riittää -käytäntöä, koska tämä vähentää sairauksien leviämistä. Ennalta-ehkäisevien toimien merkitys on tällä hetkellä tärkeä.
Koronaviruksesta johtuvien poissaolojen kohdalla työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, jollei työntekijä itse ole sairastunut tai työmatkalla. Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Päivärahaa voidaan maksaa työnantajalle siltä osin, kun se maksaa työntekijälle poissaolon ajalta palkkaa.
Koronasta johtuvat poissaolot eivät oikeuta työnantajaa irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitään. Poissaolo on luvallinen, jos työntekijä jää pois töistä esimerkiksi karanteenimääräyksen tai muun pandemiaan liittyvän pakottavan syyn johdosta. Korona saattaa aiheuttaa töiden vähentymistä työpaikalla esimerkiksi asiakkaiden toiminnan johdosta. Tällöin saattaa tulla kyseeseen erityisesti lomauttamiset. Yt-lain alaisten yritysten tulee käydä yt-neuvottelut harkitessaan lomautuksia ja/tai irtisanomisia. Työmarkkinajärjestöt ovat kuitenkin tehneet tietyillä aloilla sopimuksia, joiden perusteella voidaan käydä kevennetty yt-neuvottelu tai jättää neuvottelu kokonaan käymättä. Huomioithan, että keskusjärjestöjen yleinen sopimus ei tarkoita, että kaikilla aloilla voitaisiin ottaa käyttöön kevennetty yt-menettely, vaan tästä pitää erikseen työehtosopimusosapuolten kesken sopia.
Terveystietojen käsittely
Tietosuojavaltuutettu on antanut ohjeistuksen henkilötietojen käsittelystä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Ohjeistuksen mukaan henkilötietoja voidaan käsitellä koronaviruksen leviämisen torjumiseksi, kunhan käsittely on tarpeellista ja oikeasuhtaista. Tietosuojalainsäädäntö ei estä kansanterveyden edistämiseen liittyviä toimia ja tarttuvien tautien ehkäisemistä, mutta lainsäädännön asettamat vaatimukset on huomioitava henkilötietojen käsittelyssä.
Terveystiedot, kuten esimerkiksi sairauden oireita koskevat tiedot kuuluvat Euroopan Unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin, jolloin kyseiseen henkilötietoryhmään kuuluvien tietojen käsittely on erittäin rajattua.
On hyvä erottaa, mitkä tiedot määritellään terveystiedoiksi. Tieto siitä, että työntekijä on saanut koronavirustartunnan, on terveystieto. Terveystiedoksi ei puolestaan katsota tietoja siitä, että työntekijä on palannut matkalta, joka on suuntautunut riskialueeksi luokiteltavalle alueelle, eikä myöskään sitä, että työntekijä on karanteenissa, mikäli karanteenin syystä ei anneta yksilöityjä lisätietoja.
Sopimusoikeudellisia näkökulmia
Sopimuksiin voidaan sisällyttää force majeure -lauseke, jossa on kuvattu tai lueteltu ne seikat tai olosuhteet, joiden vaikutusten alainen osapuoli voi vapautua kokonaan tai osittain suoritusvelvollisuudestaan ajalta, jonka suoritusesteet kestävät. Force majeuren perimmäisenä tarkoituksena on vapauttaa estynyt osapuoli vahingonkorvausvelvollisuudestaan, joka normaalisti johtuisi sopimuksen mukaisten velvollisuuksien suorittamatta jättämisestä.
Force majeuren yleiset edellytykset ovat, että kysymys on olosuhteista, joita osapuoli ei ole voinut ennakoida eikä ottaa huomioon sopimusta solmiessaan. Tilanteen tulee olla sellainen, ettei osapuoli voi sitä välttää eikä sen vaikutuksia kohtuudella torjua (beyond control) ja että tällainen olosuhde vaikeuttaa tai haittaa kohtuuttomasti sopimuksen täyttämistä. Usein sopimuksen ehtoihin liitetään esimerkkiluettelo force majeure -olosuhteista. Luetteloissa saatetaan joskus mainita myös epidemiat.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.03.2020 eli kyseessä on kansainvälinen terveysuhka. Koronaviruspandemia voidaan luokitella luonteeltaan force majeure -tyyppiseksi olosuhteeksi, jos force majeureen vetoamisen kriteerit muutoin kulloisessakin tapauksessa täyttyvät.
Voidaanko koronaviruspandemia katsoa force majeure -olosuhteeksi, jos ja kun sen syntyminen ja leviäminen olivat jo sopimusta solmittaessa tiedossa? Jotta asiasta ei jäisi epäselvyyttä, olisi nyt solmittavassa sopimuksessa hyvä määritellä erikseen, että force majeure -tilanteena pidetään myös nyt syntyneen koronaviruspandemian kaltaista kansainvälistä terveysuhkaa, vaikka sen aiheutuminen onkin sopimuksen tekohetkellä tiedossa. Tämä on hyvä huomioida etenkin siksi, että koronaviruspandemian vaikutusta sopimuksen täyttämiseen ei voida täysin ennakoida ja sopimuksen täyttäminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä ilman, että osapuoli pystyy tällaista vaikutusta kohtuudella välttämään tai torjumaan.
On huomattava, että force majeure -olosuhteeseen vetoavalla on näyttötaakka olosuhteesta ja sen vaikutuksista.
Hyödyllisiä linkkejä:
Ulkoministeriö:
Tietosuojavaltuutetun toimisto: https://tietosuoja.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tietosuoja-ja-koronaviruksen-leviamisen-hillitseminen
Valtioneuvosto: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-suosituksista-koronaviruksen-leviamisen-hillitsemiseksi
