Vuoden 2017 tärkeimmät työlainsäädännön muutokset – Viimeisimpänä naisen työnantajalla oikeus 2 500 euron kertakorvaukseen
11.04.2017
Vuoden alusta tuli voimaan merkittäviä työlainsäädännön muutoksia, joilla on vaikutuksia mm. määräaikaisen työsopimuksen käyttömahdollisuuksiin, koeaikaan, takaisinottovelvollisuuteen ja työnantajan muutosturvaan liittyviin velvollisuuksiin. Huhtikuun alusta voimaan tuli perhevapaiden kertakorvausta koskeva muutos. Muutokset tuovat lisäjoustoja, mutta samalla erityisesti yli 30 henkilöä työllistävien yritysten velvollisuudet kasvavat.
Koeaika piteni
Koeajan maksimipituus piteni neljästä kuuteen kuukauteen. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin poissaolojaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta ja enintään kuusi kuukautta. Koeajasta on aina sovittava erikseen, eikä lakimuutoksella ole vaikutusta työehtosopimusten määräyksiin perustuviin lyhyempiin koeaikoihin.
Pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen
Pitkäaikaistyöttömän eli yli 12 kuukautta työttömänä olleen henkilön, saa palkata vuodeksi määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti, mutta sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei saa ylittää vuotta.
Naisen työnantajalla oikeus 2 500 euron kertakorvaukseen
1.4.2017 alkaen naispuolisen työntekijän työnantajalla on oikeus hakea 2 500 euron kertakorvausta vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista. Korvaus on raskaus- tai adoptiokohtainen.
Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että työnantaja on maksanut äitiysvapaan aikana työntekijälle palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta. Työsuhteen on pitänyt kestää vähintään kolme kuukautta ennen äitiysvapaan alkua ja työsopimus on pitänyt olla vähintään vuodeksi. Vuoden määräaika voi täyttyä myös kahden tai useamman toisiaan seuraavan määräaikaisen työsopimuksen perusteella. Työntekijän työaika on äitiysvapaan alkaessa pitänyt olla vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Työnantajalla on oikeus kertakorvaukseen, jos työntekijän äitiysrahakauden ensimmäinen päivä on 1.4.2017 tai sen jälkeen.
Kolme muutosta tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomistilanteiden velvollisuuksiin
Takaisinottovelvollisuus lyheni
Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottua työntekijää koskeva takaisinottovelvollisuus lyheni neljään kuukauteen. Muutos koskee työsuhteita, jotka ovat päättyneet 1.1.2017 tai sen jälkeen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta, on takaisinottovelvollisuuden pituus kuusi kuukautta.
Velvollisuus kustantaa työllistymistä edistävä valmennus
Työnantajalla on velvollisuus kustantaa viisi vuotta työsuhteessa olleelle irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus. Velvollisuus koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Velvollisuus ei koske työnantajaa, joka on antanut yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluesityksen ennen lain voimaantuloa 1.1.2017.
Valmennuksen on arvoltaan vastattava työntekijän laskennallista kuukausipalkkaa tai samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota riippuen siitä, kumpi on suurempi. Valmennus tai koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Tiettyjen reunaehtojen puitteissa valmennuksen tai koulutuksen ajankohdasta ja muista yksityiskohdista voidaan sopia toisin.
Työnantajan periaatteet kyseisen valmennuksen järjestämiseen on sisällytettävä yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on päivitettävä vuoden 2017 aikana.
Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus piteni
Työnantajan on järjestettävä työterveyspalvelut irtisanotulle henkilölle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä, jos työntekijä on ollut viisi vuotta työnantajan palveluksessa. Laki koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.
Velvollisuus työterveyshuollon järjestämisestä poistuu henkilön siirtyessä toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen. Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa toisen työnantajan palvelukseen siirtymisestä.
Annamme mielellämme lisätietoja:
Antonina Paasikivi, Senior Associate, puh: +358 50 548 4126, [email protected]