Yritysten oman ja kilpailijoiden toiminnan sallittavuuden arvioiminen on haastavaa – EU:n ja Suomen kilpailuvalvonta -kirja tarkastelee kilpailuvalvontaa käytännönläheisesti

Lexian Counsel Mika Oinosen kirjoittama EU:n ja Suomen kilpailuvalvonta -kirja rakentaa kokonaiskuvan EU:n ja Suomen kilpailuvalvonnasta ja avaa kokonaisuuteen kuuluvia aiheita. Kilpailuoikeutta tarkastellaan kilp
ailuvalvonnan avulla, joka on kilpailupolitiikan yksi keskeisin osa-alue. Teoksessa tutustutaan EU:n ja Suomen kilpailuvalvonnan kuuteen pääpilariin, joihin sisältyvät muun muassa kartelleihin, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, yrityskauppoihin sekä valtion ja julkisten yhtiöiden kilpailunvastaiseen toimintaan liittyvät kilpailuneutraliteettikysymykset.

Yritysten itsearvioinnilla suuri merkitys

– Yleisessä tiedossa tietysti on esimerkiksi kartellien lainvastaisuus, mutta sen tarkemmin kilpailuvalvonnan konsepteja ei välttämättä tunneta. Avaan kirjassa sitä, kuinka toimivaltuudet linkittyvät toisiinsa, mikä niiden tehtävä on ja mitä riskejä yritystoiminnan kannalta on olemassa, Mika Oinonen kertoo.

Kilpailuoikeuden asiantuntijana Oinonen myöntää, että yritysten on hyvin vaikeaa arvioida omaa tai kilpailijoiden toiminnan sallittavuutta. Pakkaa sekoittavat entisestään julkisyhteisöihin kohdistetut velvoitteet olla vääristämättä toimivaa markkinakilpailua. Itsearvioinnilla on suuri merkitys, sillä se asettaa yrityksille ja julkisyhteisöille osaamispaineen ja tarpeen ymmärtää kilpailulainsäädännön kokonaisuutta. Jotta voisi ymmärtää, mitä saa tai ei saa tehdä, pitää ymmärtää, mitä kaikkea, miten ja miksi käytännön kilpailupolitiikan puitteissa ylipäänsä valvotaan. Ongelmaksi kuitenkin helposti muodostuu se, ettei nähdä metsää puilta.

– Itsearviointia tehtäessä pitää ymmärtää, että yksittäisessä tilanteessa arvioitavaksi voi tulla useita eri riskiskenaarioita, joiden riittävä tunnistaminen edellyttää kokonaisuuden hallintaa. Huolellinen ennakkoarviointi säästää yleensä huomattavasti suuremmilta ja kalliimmilta ongelmilta myöhemmin, Mika Oinonen toteaa.

Kilpailuoikeuden merkitys tulee kasvamaan

Kilpailuneutraliteettisäännökset ovat tulleet voimaan jo vuonna 2013. Kilpailusäännökset luotiin, kun runsaslukuisista valtiontuesta tehdyistä kanteluista haluttiin päästä eroon. Ratkaisuksi luotiin kansallinen mekanismi, jonka nojalla Kilpailu- ja kuluttajavirastolla (KKV) on toimivalta puuttua julkisyhteisön tai sen määräysvallassa olevan yhtiön taloudelliseen tai muuhun kilpailua vääristävään etuun.

– Ajatus tämän takana on hyvä, mutta vaarana on sen jääminen torsoksi. Joissain tilanteissa yrityksen voi edelleen olla tehokkaampaa viedä asia Euroopan komission käsiteltäväksi kielletyn valtiontuen -kysymyksenä. Uuden lainsäädännön vaikuttavuus on vielä kyseenalainen ja nähtäväksi jää, mitkä sen vaikutukset tulevat olemaan. Toisaalta viime aikoina KKV näyttäisi aktivoituneen selvittämään erityisesti yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamista. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, missä määrin KKV aktivoituu jo yhtiöitettyjen kunnallisten toimintojen selvittämiseen, Oinonen pohtii.

Oinonen uskoo, että kilpailuneutraliteetin osalta Suomesta tulee löytymään oikeustapauksia. Hän arvioi, että kilpailuoikeuden merkitys muutoinkin yritystoiminnassa tulee kasvamaan.

– Markkinat monimutkaistuvat, säännöksiä tulee lisää ja niitä on vaikeampi hallita. Siksi yritysjuristien olisi hyvä olla perillä kokonaisuudesta, Oinonen toteaa.

Mika Oinonen johtaa Lexian EU, kilpailu ja julkiset hankinnat -praktiikkaa sekä toimii kilpailuoikeuden ja -politiikan dosenttina Tampereen yliopistossa. Oinosen kirja ”EU:n ja Suomen kilpailuvalvonta” on saatavilla kirjakaupoista.

Lisätiedot:
Mika Oinonen, Counsel, puh. 040 138 5177