Yritysvastuudirektiivi luo velvoitteita suurille yrityksille – vaikutukset ulottuvat myös pieniin toimijoihin

EU:n yritysvastuudirektiivi on merkittävä askel kohti yritysten vastuullisuuden lisäämistä Euroopan unionin alueella ja se asettaa laajoja velvoitteita suurille yrityksille ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseen, hallintaan ja valvontaan sekä heidän omassa toiminnassaan että koko toimitusketjussa. Lisäksi uudet säännökset asettavat yritykselle velvollisuuden puutua näihin vaikutuksiin. Yritysvastuudirektiivi[1]  (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD tai CS3D) astui voimaan 25.7.2024 mutta sen soveltaminen alkaa vasta 26.7.2027. Soveltaminen etenee soveltamisvelvoitteen jälkeen portaittain yrityskoon mukaan. Direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä, eikä Suomessa hallituksen esitystä ole vielä annettu. Näin ollen kansallinen liikkumavara ja säännösten tarkempi sisältö ei ole vielä tiedossa.

Keitä yritysvastuudirektiivi koskee?

Yritysvastuudirektiivi koskee EU:ssa perustettuja yrityksiä, joilla on yli 1000 työntekijää ja maailmanlaajuinen vuosittainen liikevaihto yli 450 miljoonaa euroa. Lisäksi direktiivi koskee kolmansissa maissa perustettuja yrityksiä, joiden vuosittainen liikevaihto EU:ssa on yli 450 miljoonaa euroa. Edelleen direktiiviä sovelletaan yrityksiin, joiden solmimista franchising-sopimuksista saatavat rojaltit ovat yli 22,5 miljoonaa euroa vuodessa ja vuosittainen nettoliikevaihto unionissa on yli 80 miljoonaa euroa.

Soveltamisalaan kuuluville yrityksille on asetettu huolellisuusvelvoite, joka edellyttää niiden muun muassa aktiivisesti ehkäisevän liiketoimintansa mahdollisia haitallisia vaikutuksia sekä lopettavan ja korjaavan niiden liiketoiminnan aiheuttamia tosiasiallisia haitallisia vaikutuksia. Direktiivin mukaan haitallisella vaikutuksella tarkoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten ympäristön pilaantumista ja ilmastonmuutosta tai haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, kuten lapsityövoiman käyttöä tai pakkotyötä.

Yrityksiltä vaaditaan perusteellisia prosesseja haitallisten vaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin sekä niiden priorisointiin. Yritysten tulee tarjota tietyille tahoille mahdollisuus tehdä valituksia tosiasiallisista tai mahdollisista haitallisista vaikutuksista, joita yrityksen oma toiminta, tytäryritysten toiminta tai toimintaketjuun kuuluva liikekumppanin toiminta on aiheuttanut. Yritysten tulee seurata huolellisuusvelvoitteen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa, asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta, tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa sekä julkaista vuosittain selvitys direktiivin soveltamisalaan kuuluvista asioista. Lisäksi direktiivi velvoittaa yrityksiä laatimaan ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman.

Direktiivin velvoitteiden laiminlyönnin seuraamukset

Yrityksille voidaan määrätä seuraamuksia, mikäli ne laiminlyövät direktiivin asettamat velvoitteet. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansalliseen lainsäädäntöön seuraamukset, mukaan lukien taloudelliset seuraamukset ja julkinen lausunto, josta käy ilmi rikkomisesta vastuussa oleva yritys ja rikkomisen luonne. Taloudellisen seuraamuksen määrä on vähintään 5 prosenttia direktiivin velvoitteita laiminlyövän yrityksen maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta. Lisäksi yritykset ovat vahingonkorvausvelvollisia aiheuttamastaan vahingosta.

Vaikka yritysvastuudirektiivin suorat velvoitteet kohdistuvat suuriin yrityksiin, sen vaikutukset ulottuvat välillisesti myös pienempiin yrityksiin erityisesti toimitusketjujen kautta. Suurten yritysten on varmistettava, että myös niiden alihankkijat ja toimittajat noudattavat ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvia vaatimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että pienemmät yritykset, jotka toimivat osana suurempien yritysten toimitusketjua, voivat joutua täyttämään vastuullisuusvaatimuksia ja raportoimaan omista toimistaan näiden isompien kumppaneiden pyynnöstä. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että pienempien yritysten täytyy kehittää omia vastuullisuusprosessejaan ja varmistaa, että niiden toiminta on linjassa suurempien yritysten raportointivelvollisuuksien ja huolellisuusvelvoitteiden kanssa.

Yritysvastuudirektiivin säätämisprosessi oli haastava. Ensimmäinen direktiiviehdotus annettiin jo alkuvuodesta 2022 ja oli lähellä, että koko direktiiviehdotus kaatuu. Kompromissien avulla päästiin kuitenkin sopuun direktiivin sisällöstä, vaikka niiden myötä direktiivin soveltamisala jäi alun perin ehdotettua kapeammaksi. Direktiiviin sisällytettiin kuitenkin uudelleentarkasteluartikla, joka velvoittaa komissiota tarkastelemaan kolmen vuoden välein muun muassa direktiivin soveltamisalaa ja toimintaketjun ja haitallisen vaikutuksen määritelmää. Lisäksi komission tulee arvioida tarvetta finanssialan lisähuolellisuusvelvoitteille heinäkuuhun 2026 mennessä.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1760 yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 ja asetuksen (EU) 2023/2859 muuttamisesta

Direktiivin myötä vastuullisuus ei ole enää vain vapaaehtoinen osa liiketoimintaa, vaan siitä tulee yrityksille pakottava velvollisuus, jonka laiminlyönti voi johtaa sekä mainehaittaan että taloudellisiin seurauksiin. Autamme mielellämme yritystäsi, mikäli pohdit, kuulutteko yritysvastuudirektiivin piiriin, mitä vaatimuksia direktiivi tuo mukanaan tai tarvitsette apua muuhun vastuullisuussääntelyyn ja -työhön liittyen – olethan yhteydessä asiantuntijoihimme!

Artikkelin kirjoittaja: Elina Väärä, Associate, [email protected]