Kilpailuneutraliteetti ja valtiontuki

Kilpailusäännöksillä puututaan lähinnä yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailuongelmiin, mutta kilpailu markkinoilla voi vääristyä myös julkisyhteisön toimesta. Julkisella elinkeinotoiminnalla voi olla taloudellisia tai muita etuja, jotka vääristävät kilpailunedellytyksiä julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.

Kilpailun neutraalisuutta vääristävään toimintaan puututaan tietyissä tilanteissa kilpailulain nojalla, jolloin lähtökohtana ovat niin sanotut menettelystä ja rakenteesta johtuvat kilpailunvääristymät. Esimerkiksi julkisomistajan tarjoama edullinen rahoitus tai muu taloudellinen etu antaa julkisyhteisölle mahdollisuuden tarjota tavaroita tai palveluita alihintaan. Toisaalta liikelaitos- tai virastomuodossa harjoitettavaan elinkeinotoimintaan saattaa liittyä verotuksellisia etuja tai konkurssisuoja.

Kilpailu voi vääristyä myös kielletyn valtiontuen kautta, jos julkinen sektori myöntää yrityksille taloudellista tukea tai muuta etua. Säännöksiä sovelletaan yksityisiin ja julkisomisteisiin yrityksiin, kuten kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Tuen muodolla ei ole merkitystä. Kyse voi olla suorasta rahallisesta avustuksesta tai esimerkiksi markkinahintaa alhaisemman vuokran perimisestä. Kiellettynä valtiontukena voidaan pitää liikelaitoksen konkurssisuojaa, sen saamaa edullisempaa verokohtelua tai esimerkiksi julkisen omaisuuden myymistä alle käyvän markkina-arvon.

Kilpailuneutraliteetti ja valtion tuki ovat kolikon kaksi eri puolta, ja usein samoissa hankkeissa on arvioitava molemmat näkökohdat. Usein myös kilpailuneutraliteettia koskevat ongelmat saattavat selittyä valtiontuen tai julkisten hankintojen kannalta kielletyllä menettelyllä.